Kuva

Kuva

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Tekele, puolitekele ja......................

..................... Niskakipu. Aika järkky sellainen, tänään innostuin ompelemaan ja kah niskat löi juntturaan ihan totaalisesti. Kädet on kun kaks puupökkelöö ja päässä juimii kuin pahimmassa itseaiheutetussa.

Sain torpan aamulla tyhjäks niin pikainen imppaus, pykit ja tiskit ja kankaiden levitys ja siitä se sittentaas lähti. Ystävä piireihin on pumpsahtanut parikin kipaletta ihunia vaaveja ja niille sitten tuliaisia tekaisin. Kunhan taudista selvitään oikein kunnolla on siis luvassa vauvakuumeen nostatusta ja lässytyslepertelyä. Mistähän se johtuukin ettei vauvoille voi puhua muuta kun lässyttämällä, niin kamalaa kun se muuten onkin niin sellasille palleroille on vaan pakko hiukan lässyttää ja leperrellä.

Rintsessalle



Rinssille

Yhdessä ja erikseen...............................

Tää on taas tällänen kattelkaa pää vinossa että paukkuis teiränkin niskat =)


Peittojen "pyllyt"

Rinsessan peitto on viel tikkausten suhteen se puolitekele..... jatketaan kun joku hieroo tuon niskan auki.
Ja tietenniin noi vais vaiks silittää ja pöyhiäkkin ennenkö kuvailee.............

Olis kyllä voinu heittää lenkinkin.... niin hieno päivä oli ulkona mutta kai sitä voi huomennakin rinksaa heittää tämän kanssa tietenniin................


tiistai 9. huhtikuuta 2013

"Vanhoja" tuunailuja

... ainankin viikon vanhoja, voi olla ylikin tai ehkäpä hiukan allekkin..... Ei voi muistaa mikä päivä hempeilin.

Olipahan kuulkaa homma sekoittaa nää värit valkoisesta helmestä. Tein siis kaks satsia joista ihan vahingossa tuli eri sävyiset. Se miks sekottelin kahteen purkkiin oli se etten malttanu odotella pastan liukenemista ja kokeilen ekoja kertoja väri pastoja jotka sain sysseltä joka sai ne öööööööööö jostain. No enovei sekottelin sit kahteen purkkiin kun en tienny paljonko laitan että saan haluamani sävyn ja näissä tuo vaaleempi on se mitä hain......

Tämä oli sellanen tavis puun värinen ja roikkunu seinällä täynnä kaikkee piäntä jo vuoskausia mutta nyt se sai uuden värin päällensä. Olin joskus aatellu että sisusta harmaaksi ja ulkopuoli valkoiseksi mutta siitähän ois tullu tylsä ( mutta hienompi) ja nyt kun mua niin kauhiast hempeilytyttää niin vetäsin sen sit vaaleenpunaseks... tästä ei sävyerot niin paista mutta luonnossa ne on selkeesti eri sävyiset. Nyt se roikkunee vanhalla paikallaan portaikon puolivälissä ja kyllä siitä hyvemmälle tuulelle tulee katsoessaan kun ennemmin.

Tää ei oo viel valmis tässä mutta..................



Tällänen siitä loppuviimeks tuli......................................................



Taas harmittaa kun ei oo niitä ennen kuvia, tairan olla hiukkasen liian hätänen alottaessani jotakin ei kerkee sit kuvailla. Tuo saippuateline oli sellanen vihertävän harmaa ja kukan alla olevassa kaakelissa oli joku leidi kylvyssä. Heh ei oikein sopinu mun kriteereihin. Ostin sen kirpulta joku aika sitten ja se maksoi kokonaista 2 egee. Mulla saattais olla tällekkin paikka tai kaks katotaa ny kumpaan se päätyy ;)...... en paljastele sen enempää kun en oo viel varma asiasta.
Asiasta aisaan, näin viime yönä unta että joku Eden tai Huvila ja huussin tapainen ohjelma tuli ja teki meitin grillikota/tuvasta ihan uudenlaisen.......mutta kuitenkin niin että sain ite sanoo mitä sinne tulee ja miten ne sen tekee ja sit ne kuvas sen koko höskän... Hohhoijaa ainankin sain unesta miljuuna hyvää ideaa miten se patio sinne sijoittuu ja mitä kaikkee sinne tulee.  Vaikkakin kyllä ilolla ottaisin sinne jonkun TERÄSMIÄHEN jota myös timpuriks vois kutsua sen tekemään ja tietty mieluiten sellasen jolla ois hermot kohillaan... se kun saattaa niinku vaihtua vähän niinku kun lennossa ne suunnitelmat meinaan eikä vältttis yhtä kertaa matkan varrella. Ukkopahahan vaan tekis ei kyselis eikä kuuntelis. Ja mulla menis ne hermot. Tarttee varmaan piirtää ylös ne ideat että muistaa sitten kun tuo 8 meetriä lunta on sulanu ja vois päästä vaiks hommiin.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Jaahans .............

......... Niin TeSa oli edellisessä postauksessa TIENNYT oikein tuon laisn raksalasiahan se, eli siis meitin vnhaan taloyhtiöön vaihdettiin uudet kylmäkoneet asuntoihin ja kävin kinuamassa kaikilta naapureilta jääkaapin lasihyllyt itelleni ja niistähän sain värkättyä silloin vaikka mitä. Täytyy sanoa että kun kävin urkkimassa TeSan profiilia en yhtään ihmettele että Rouva sen kekkas mitä ne on. Muutkin lasit se tunnisti, ite en enään muista mitä ne on ja tunnustan että kun laseja ostelen en paljoo kato mitä ja minkänimisiä laseja ne on vaan valkkaan sen mukaan käykö väreiltään se siihen kyseiseen työhön. Heh tiiän niin ei kai ammattilainen toimis mutta myönnän että virheistäänkin oppii enkä odellakaan ole tällä saralla ammattilainen. Pari kurssia opistossa käynyt ja opettanut ja ite kantapään kautta louhinu kalliit lasit piloille ja oppinut ehkä jotakin mutta tuohon minäkään en ois kyenny että oisin voinu sanoo kuvan perusteella mitä laseja ne on. Hattua nostan TeSalle WAU mikä suoritus.

Tauti jyllää edelleen ja kaamia tauti onkin mihinkään ei juur kykene. Hyvä kun tunnin kaks jaksaa pystyssä olla. 5/6 se on jo kaatanu ja yks vasta voitonpuolella on sillä ollu kestäminen. "Ilolla" odotan koska tuo nuorimmainen taipuu taudin kouriin. Toivottavasti ehdin ennen sitä ite koivilleni.Se kun on hiukka sellanen että on oikeesti kipeä sitten kun joku kuppa siihen pesiytyy.Monen monta sairaala reissuakin sen kanssa heitetty kun taudit aina äityy nopsaan tosi  pahoiks.
Mitään en siis oo saanu aikaseks ja meillä on oikeesti kuvan kaltainen sekamelska.
Aikoja sitten löysin jostain krääsä kaupasta jääkaappi magneetin ja rakastuin. Ihan just kun meille tehty.

Kaikkee kun en tuolta jo tervehtyneeltä teiniltäkään voi odottaa, kiitettävästi se on "huijannu" (kusettanut) koiraa tuonut mehua vienyt pois ja kiikuttanu buranaa aina kun joku jostain äännähtää, tuonu peittoo ja niistopaperia ja  ja ja ja ja. Ihana miehenalku.

Takaraivossa kyllä jyllää ajatus että mitähän joudun tästä palvelusta vielä pulittamaankaan jossain vaiheessa.
Tervetuloa terveys ja hellurei tauti.

Eli tällästä tänne tuunailu rintamalle.... ompahan tullu luettua ihania sisustus ja puutarha lehtiä varmaankin koko vuoden edestä ja miljuuna ideaa paisuu päässä. Niistä sitten kun kyetään.......

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Huohmenta...............

Aikas hyvin uinunut tämä puoli elämästäni en mitään juurkaan oo saanu aikaseks. Mikä lie syynä, ehkä kevät kylvöt (lue;laiskuus). Jotain sentään sain aikaiseksi kaks asiaa jotka vaikka loppuviikommasta esittelen tai toisen ainakin kun en tiiä vielä päätyykö se toinen erään maailman matkaajan hoteisiin ylläripyllärinä niin enpä taida sitä vielä täällä esitelläkkään. Viikko sitten sain taas jonkun kohtauksen ja pesin keittiön ja erkkerin ikkunat ja samalla siinä pyyhin pölyt lasitöistäkin jotka ovat siellä riutuneet ikkunoiden välissä. Nämä ovat siis vanhoja tekeleitä ei todellakaan mitään uusia vaan ajalta jolloin olin vielä innostunut lasitöistä, nyt ei kauheemmin enään nappaa tai nappais mutta aika ja KÄRSIVÄLLISYYS ei nyt varmaan riittäis. Eilen  mieleeni tuli yks vanha malli jonka joskus piirsin että miten mä oon joskus jaksanu viikko tolkulla räpeltää yhtä ja samaa työtä. Piirtää ja suunnitella, mitata ja mallata.Hioo ja hioo ja aina vaan hioo ja koittaa ja taas hioo milli pois sieltä puolikas täältä ja hitunen tuosta ja lohmasu tuolta. jJa sitten se peseminen , teippaus ja tinaus.........Hohhoijaa...............

Muistaakseni ihan ensimmäinen iso työni.
Kuva on aika surkee, värit ei pääse näköjään oikeuksiinsa mutta idea selvinnee. Tän tein mittojen mukaan entisen keittiöni pikku ikkunaan siksi vähän hassun kokoinen ja ilman ripustuskoukkuja mutta lojuu hienosti nykyisenkin keittiön ikkunan välissä.

Tääon muistaakseni kolmas työni .
 Ruusu on valmis malli johon ite lisäsin  ja piirtelin nupun varsineen.Myöhemmin oon vasta tajunnu etteihän ruusun lehdet ees kasva tollain.

Ja kolmas työ piti mennä ystiksen ikkunaan muttei koskaan päätyny sinne vaan jäi lojumaan mulle, syy miksi menny oli se ettei siit tullukkaan mun ystävän näköinen vaan enemmän mun näköinen, ystävän ikkunaan meni sitten ihan toisenlainen. Tää on saman kokoinen kun tuo ruusu.

Tästä puuttuu kehykset kokonaan mutta eipä se oo haitannu näinä 6,tena vuotena mitä tämäkin on matkassa mukana roikkunu.
Monen monta isoo ja pienempääkin työtä on maailmalla mikä kenenkin ikkunassa ja yksi mitä jäin kaipaamaan päätyi anopin ikkunaan kun ei täällä talossa oleviin mahtunut. Monta roikkuu täälläkin ja keiju kokoelmani oon seuraavaks aatellu teille kuvata, paitti sen ison mikä killuu siel anopin ikkunassa. Niist mie tykkään erityisesti. Järkyttävän paljon virheitä näistä löysin ja sellasia mihin tuskin enään sortuisin mutta puolustukseksi voin sanoo että noissa kahdessa ekassa tuo läpinäkyvä rösöinen lasi on .................... arvatkaapas mitä lasia ?????? Hah empäs kerrokkaan vaan arvatkaas huviksenne. Se on äly paksua ja siks niin vaikeeta leikata ja lohkesikin mihin sattu. Siksi ruusussa on tosi paljon saumoja ihan hassuissa paikoissa. Laittakaapas sitten arvuutellen........... Vinkkinä voin sanoo että uskoisin jokaisen nähneen sitä lasia jossain elämänsä vaiheessa jossakin.

Ihanaa muuten kun on ees 1 osa ikkunoista pesty viel ois noin 60 pintaa pesemättä, huoh. Ihana asua talossa jossa on ainankin 506 ikkunaa, yhden kun valmiiksi saan, alusta tätyy mun taas aloittaa.... lauloi se miljoonasadekkin joskus........