Kuva

Kuva

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Saippuatehtaalla

........ kaikkeen sitä immeinen kipiänä ryhtyy.................
Lupauduin ystiksen kanssa kotikuntani yrittäjien joulun avaus tapahtumaan laittamaan pöytäni minäkin pystyyn ja mitäs siellä sitten olikaan.......
 
Koruja
Saippuoita
Sukkia
Heijastimia
Kransseja
Peittoja
Ynm Ynm....
 
Kauppa kävi hienosti ja kaikki viihtyivät.
Meillä oli oikein kamerakin mukana ilmeisesti oltiin kuviteltu jotain kuvia ottavamme mutta heh kuinkaas kävi eihän me muistettu ehitty maltettu.
Meillä oli niin kauhian hauskaa ilman todistus aineistoakin.
Ihmiset olivat kaikki järjestään hyvällä tuulella ja
pikku pakkanen nipisteli poskia josko myös varpaita 4 tunnin seisoskelemisen päätteeksi
 mutta tunnelma oli hieno ja siitä se taisi se joulun odotus (hössöntössötys) mullakin alkaa.
 
Kaikenlaista sitä on tullut näperrettyä ja nyperrettyä tässä tiedon pänttäämisen ohella
vähän niinku hermoja lepuutellakseen toisin sanoen ja juu u jotai valmistakin saatu aikaseks....
 
 
 

 Hurahdimpa siis saippuoihin.
 Näitä tuli hmmmmmmm aikas pirun monta ja erilaista ja eri tuoksuilla ja ihan ehdoton suosikkini on tuo vaniljakaakaon tuoksuinen tähti saippua.
NJAMS melkein voisin syyä nämä.
Käsiin jää vieno vaniljan tuoksu muttei sellainen häiritsevä vaan sellainen mitä tekee aina välillä mieli nuuhkaista....
 

BonBon Bonbuloitakin ja karkki koruja tuli väkästettyä jonkun verran jo myytyjen tilalle
 ja juu u aikas nameja näistäkin tuli.
 Mieli halajaa tehtaalle mutta kroppa hakkaa vastaan kun fluhapahanen iskee päälle oikein huolella
 jo 4 viikko menossa eikä loppua kuulu,
siis fluhan loppua, mun loppua ei kai viel tarvis kuuluakkaan.
Vaikkakin välillä yskiessä tuntuu että kaikki sisuskalut kääntyy ympäri ei se kai vielä sitä lopun
alkua ole. Eihän ???
 
Lisää jupinoita taas kunhan joulukoulu kiireiltä ehtii.
Pää täys idiksiä mutta olosuhteista johtuen pelkkää räkää valuu ulos..... =)


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kaikkee on taas

tehty....
tein köyhän naisen pauli serkun valot ihan ite terrakotan ruskeen punasesta paperinarusta ja tuuppasin vanhat ikkunavalot sinne sisään laitoin olkkariin roikkumaan sillain sisustuksellisesti römpälleen ja aivan järkyttävän hianot niist tuli ....
Tein hianon mustikanvarpu krassin jonka möin.
Tein pari suloista pikkupeittoo jotka möin.
Tein joulu viirin jota en viälä sentään oo myyny.....
Kaikista otin kuvat ja hianot kuvat otinkin ja voi piarunkiharat nyt en löyä niit kuvia mistään... en sitten yhtään mistään en puhelimesta en kamerasta en koneelta ei jumpe ei niit oo enään missään. Mystistä.....
Mutta kävimpä kertomassa mitä tein ja möin.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Yleisön pyynnöstä.....

 aiheesta poikkeava kuva postaus......
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Mozart herra 13.v. ja hyvin pyyhkii kuten huomaatte.
Rotu ; Siperian kissan ja norjalaisen metsäkissan sekoitus.  
Meille sekopäiseltä kasvattajalta navetasta pelastettu monien vaiheiden ja hoitojen jälkeen henkiin jäänyt mamman muru.
Vuosien saatossa on tullut todettua että musta kissa ei pysy mustana vaikka voissa paistais.
Ruskistunut on ja hiukan charmantisti harmaantuutkin sieltä täältä.
Talven tullen saa mahtavan turkkinsa takaisin jonka kesäisin aina takkuina pudottelee pitkin pihapolkuja.
Piskuinen rintsessa huutaa aina takun nähdessään;
Äitii täällä on taas näitä Mossen pentuja.
Järisyttävän mahtava persoona ja määrätietoinen traktori kehrääjä.
 
En voi kun sanoa :
 i love him.

torstai 31. lokakuuta 2013

Olen palannut ruotuun ........

Vai ruutuun ?
 Hah siinäpä pulma.
Kirjoitushimo hiipui ja yritän sitä Ehkä herätellä henkiin... katsotaan jaksanko....
Ainankin on tullut tehtyä yhtä ja toista.
Peittoja tullut koneesta ulos enemmän kuin liukuhihnalta ja innostus senkin jatkuu.
Hieno homma koska menekkiä tuntuis olevan enemmän kun ehtii koneellistaa.
 

 
 
Rintsessoille n: 150 cm x 125 cm.
Toinen puoli
..... aika ruusuinen, eikö ?
 
 
Rinssille n: 150 cm x 200 cm.
 Toinen puoli
 
 
............. valkoinen, raita reunuksilla.
 
Tässäpä nämä uusimmat, arki armas vaan tällä hetkellä jonkin verran verottaa aikaa mutta järisyttävän hyvä pään nollaus keinohan tää on.
 
Lisää siis luvassa...... kunhan keretään postaamaan.....
 

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Penkki ja penkin sutija................

Sain kuulkaa ihanaiselta Pepiltä joku aika sitten penkkilöisen. tarina menee siis näin. Istuin Lillassa kahveella kun tuli puheeks pirtin pöydän penkki... sellanen piäni ei siis minkään ison pöydän sellanenhan mulla jo oli mutta sellasen pienen pöydän penkki. Pepillä oli en tiiä oliko ylimääräsenä vai muuten vaan joutilaana mutta mulle se sen tuuppas. Ihana Pepi. No eikun tuumasta toiseen ja niinhän siinä sitten kävi.....................

pöyrän pääty sai uuren penkkilöuisen. Penkki ensin uuden maalin ja sitten jo uuden tekstinkin ja rintsessa istuimensa. tekstikin on muistaakseni Pepin penkistä kopsattu ihan ite juu kopsasin ja tuohon sivelin, kuviolle sabluunan värkkäsin ja senkin siihen sivelin paikoilleen. kiitos ja kumarrus. On nyt koko penkki vähän niinkun Pepiltä kopsattu mutta jos ei annettais sen häiritä. EIHÄN anneta. Ei.

Lapsityövoiman käyttö on kai kielletty mutta jos se itte haluaa niin ei kai sitä kiältääkkään voi..............



Ohjelmassa siis terassin aitalautojemn maalaus..... hieno homma .... laskin että maalasin noin 87 m lautaa... että silleen sitten niin... hiukan kirosin sitä urpoo joka prkl A) on rakentanu meille niin ison terassin ja B) vielä jumankeuta aidannukkin sen......


mutta onneks oli näin ihana apulainen joka autto vanhaa äitee parkaansa......loppu viikon aion olla ; 

ja nauttia kaikesta tästä ;







ja ehkä vielä pötkötellen tässä ;

mutten tämän kanssa YYYYYYYYYYYYYYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄKKKKKKKKKKKKK ;

Järkyttävän kokoinen ja näköinen öhkömönkiäinen tuli mun pelarkuunioista kun kastelin niitä. Hyi hitto.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Jaahans jaahans..............

Kaikkeen o keretty ja kaikkee on tehty mutta yksi on jäänyt tekemäti. Postaukset meinaan.
Olo on hiukan kun jokapaikan höylällä tiiätteks ssellasella joka menee eestaas ja aina purua lentää....

Tässäpäs näitä, ensimmäinen kopsastu idis siis ei ensimmäinen koskaan mutta tässä postauksessa ekaks pääsevä. tapasin päivänä muutamana sitten muutaman leidin plättyjen ja kahveen ja piirakan raparperi merkkisen kanssa yksissä iltamissa ja yhden leidin blogista pongasin jotain mikä oli siis niin pakko saada......


Tällätteen pöyrän.... Tarvikkeet hain ite puseikosta tontin perältä mutta armaat isot apinat sen mulle kokos kun kuvan näytin. Tyk tyk tykkään hirmuisesti ja paraati paikallehan se pääs... kuis muuten kaiken muun hianon ohella....

Näitä tuikapuita pitkin pääsee melkein taivaaseen , nämä värkkäsin tänään päivällä kun se perspiraatio piru iski......




ja lissää pukkaa , kumma juttu että tällä viikolla on ehtiny tuunaan vaikka mitä ja inspis jatkuu.... lisää on tulossa jo pohjamaali vaiheessa.... niistä sitten myöhemmin......
Mikä hassuinta pölhö kissakin alias Mozartkin taitaa tykätä mun tekeleistä ihan näin paljon.....


kiitos ja kumarrus ja jatketaan siis kun on kerran vauhtiin päästy.....

maanantai 27. toukokuuta 2013

Tikusta aidan seipääksi

Ukkopahan ilime oli paljon puhuva tai oikeestaan enemmänkin kun hain lautaa sen ihan omasta terapiakatoksesta ja sahan ja aloitin. Tein siis viittoja, niitä sellasia "tien" viittoja, sahasin ja kirosin ja kirosin ja sahasin ja aina meni prkl väärällä lailla vinoon. Apua en pyytänyt kun ei sitä kerran oma-aloitteisesti tarjottu, sitten maalasin kun olin viisteisiin tyytyväinen. Vauhtia siihen ukkopahaan sain kun huusin sisällä jippiitä kun löysin iskemättömiä maalipurkkeja helmee, jotka olin autuaasti unohtanut ostaneeni ja mää tollo luulin ettei mulla ollu muuta kun mustaa liitutaulumaalia ja olin jo kerenny mielessäni kiroomaan kun ei oo valkoista maalia. OLIPAS hihiihii, reppana varppina luuli että sain jonkun oikeen pahan kohtauksen tai sit meillä oli hämäkäkki sisällä. Ainakin se tuli kun nato-ohjus sisälle mua tuijottaan. Kun sain maalattua hain varaston seinältä heinäseipään, varastosta nauloja ja vasaran ja aloitin. Se ei edelleenkään kysyny eikä puhunu muutenkaan. Kun hain lekan ja ison rautakangen se jo havahtu ja kysyi että; Hei hei mitäs mitäs ny ???? Vastasin älä kysele vaan tee jotain omias. Kävelin sinne mettänlaitaan mihin ei juur koskaan aurinkokaan paista ja aloin hakata lekalla kankee maahan........


Hah lyttyyn lyöty seiväs, reppanalla pää ihan läjässä.
Tässä oli 4.kin kyltti jossa luki HULLU PISKI ja sen piti näyttää koira-aitaukseen mutta se meni niin "mettään" että naputin sen irti.
Siellä se nyt on se lyttyyn lyöty seiväs. Ja mää tykkään sanoi se hiljainen hiihtäjä mitä hyvänsä. Nyt kaikki osaa meillä mennä oikeeseen paikkaan ihan niinku eksymisen vaaraa olis ollu ennenkään.....
Niin ja niille tiedoksi jotka eivät ymmärrä, Savustamo tarkoittanee tätä ;



Palataan astialle kun sormi on parantunu, pakkohan sitä on kerran kesässä lekalla sormeensa lyödä.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Vielä oli vähän.................

...... rintsessa maalia ja johonkinhan se oli hukattava..................

Aina ne räpylät on maalissa vaikka kuinka koittais olla suttaamati

Tylsät ruukut alkoi hempeileen.................

Ja lopputulos...............

 
Kaunis päivä maalailla loput rippeet rintsessamaalista ja nauttia auringosta. Illalla voi laulaa että; Näytä mulle missä sul on rusketusraidat..... sillä niitä löytyy kyllä sekä ylä että alaropasta. JESS...

Ihanaa kevättä siis kaikille, olen häpi.

tiistai 7. toukokuuta 2013

Tarpeestahan se sitten taas lähti

Se ajatus meinaan..............

pikku rintsessalla on ollu tarve jakkaralle keittiöön, että yltäisi kaapeille paremmin kun AUTTAAHAN EI TARTTE
Kyllästyin siihen että jatkuvasti neiti kiipeili milloin tiskipöydälle hakeakseen lasia tai milloin jonkun tason päälle hakiessaan jotain jostain, aina sai miettiä milloin se on sieltä päälleen tuossa kivilattialla ja kun ulkona oli poikain romuissa jakkara niin senhän sitten tullasin itelleni tai siis rintsessalle....

 Rintsessa maalia kun oli vielä niin eikun sutimaan, jakkara oli niiiiiiiin kamala ettei haittaa yhtään vaikkei ennen kuvia olekkaan taaskaan, kuten sanottua oli taas niinku hiukan hätästä hommaa............


"Kaunis" vanha petsi näkyy viel hiukan, onneks menee piiloon....









Koekäyttö uusilla perunoilla =)
Enpä tiiä kauanko kestää ja mitä kestää ja kauanko jaksan sitä kattella siis jakkaraa mutta ompahan nyt rintsessalla jatkojalat.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Tekele, puolitekele ja......................

..................... Niskakipu. Aika järkky sellainen, tänään innostuin ompelemaan ja kah niskat löi juntturaan ihan totaalisesti. Kädet on kun kaks puupökkelöö ja päässä juimii kuin pahimmassa itseaiheutetussa.

Sain torpan aamulla tyhjäks niin pikainen imppaus, pykit ja tiskit ja kankaiden levitys ja siitä se sittentaas lähti. Ystävä piireihin on pumpsahtanut parikin kipaletta ihunia vaaveja ja niille sitten tuliaisia tekaisin. Kunhan taudista selvitään oikein kunnolla on siis luvassa vauvakuumeen nostatusta ja lässytyslepertelyä. Mistähän se johtuukin ettei vauvoille voi puhua muuta kun lässyttämällä, niin kamalaa kun se muuten onkin niin sellasille palleroille on vaan pakko hiukan lässyttää ja leperrellä.

Rintsessalle



Rinssille

Yhdessä ja erikseen...............................

Tää on taas tällänen kattelkaa pää vinossa että paukkuis teiränkin niskat =)


Peittojen "pyllyt"

Rinsessan peitto on viel tikkausten suhteen se puolitekele..... jatketaan kun joku hieroo tuon niskan auki.
Ja tietenniin noi vais vaiks silittää ja pöyhiäkkin ennenkö kuvailee.............

Olis kyllä voinu heittää lenkinkin.... niin hieno päivä oli ulkona mutta kai sitä voi huomennakin rinksaa heittää tämän kanssa tietenniin................