Kuva

Kuva

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Päivitystä

Tännekkin. 
Kiirusta on pitänyt. Koko hela kesän on rempattu ja varsinkin rampattu. Tutustuttu ja vihastuttu,ihastuttu ja rakastuttu. 
Siinä hän se pääpiirteittäin.











Siinä hän sitä. 
Syksy on tullut ja uudet kylmemmät tuulet puhaltaa.

♥♥♥♥♥♥♥

torstai 17. heinäkuuta 2014

Oppia ikä kaikki vai.....

Miten se menikään.....
 Anoppi on mulle pari pitsimattoa virkannut melkein vähän niinku pakolla, minä en ollut se joka pakotti vaan hän ihan itse halusi ne minulle tehdä kun hieman vaan vihjasin. 
Noh nyt kun anopinkaan kädet eivät enään jaksa kannatella isoja mattoja ja tarve olisi niin pakko kai se oli ottaa härkää sarvista ja aloittaa virkkauksen opettelu.
Siis ihan alusta tuo on opeteltava koska aikanaan koulussa oli jotain niin paljon mielenkiintoisempaa tekemistä kun virkkauksen opettelu että oppimatta jäi.
Ystiksen vintiltä kaivelin räsyistä leikattua poppanakudetta tai niin siinä pussukan päällä luki, minähän en erota lankaa loimesta enkä poppanaa pippanasta ja aloitin.


Itkin ja koukutin,purin ja kirosin,koukutin ja Manasin mutta nyt se on valmis.
Luonteeni kun ei anna myöten että luovuttaisin jos joku muukin osaa niin osaanhan hitto soikoon minäkin ja kärsivällisyyskään kun ei kuulu hyveisiini oli tuon tekeminen aika koettelemus,tänään kun jotain aloitan valmista olisi pitänyt olla jo eilen.
Ehkäpä muutama virhe ja hiukan se on vinksin vonksin mutta valmis se nyt on.
120 cm halkaisijaltaan verta,hikeä,kyyneleitä ja kapallinen kirosanoja.


Toivottavasti pesukoneessa oikeenee ja vintin hajukin poistunee että saan sen lattiaan. 
Omalle puolelleni sänkyä sitä ajattelin makkariin koska laatu ei ole sellainen vielä että sen paraati paikalle länttäisin.
Tästä on hyvä jatkaa sitä pitsimaton harjoittelua vielä kun oppisi ohjeita ymmärtämään niin ehkä se joku päivä valmistunee sekin.

Tänään kuitenkin lepuutan hermoja ulkohommilla ja hiukan kukkia istuttelen joita ystiksen pihalta kotiin roudasin.

Kiitos ja kumarrus tästäkin.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kieroilua...


Laatikosto hirvitys pyörinyt nurkissa liian kauan.... 
Toisin sanoen tuon ikiteinin huoneessa johon en astu ennenkö haju alkaa silmiä kirvelemään ovea aukaistaessa.
Oli jo parhaat päivänsä nähnt ja ihan p***a kuulemma muutenkin.

HMM noh olihan se hiukan lohduton ja ruma....


Ja rikkikin..... 
Mutta kannoin sen ulos,hivasin ja annoin pensselin laulaa...



Mitäpä sitä kiero ihminen muuta kuin kiemuroita siihen pensselöisi....

Eteisestä löytänee paikkansa veikkaisin.
Vähän ruuvimeisseliä,erikeeperiä ja uusia ruuveja se vaati mutta ei niin paljoa etteikö olis kannattanut.

Olisi siinäkin ollut oma vaivansa se hävittääkkin. 
Nyt ei kai tarvii.....

Kiitos ja kumarrus.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Thö pöytä.

Se thö pöytä jonka jalat oli aikansa muhimassa takan kolossa on ollut jo jonkin aikaa valmiina.

Sattuneesta syystä en ole sitä kaaoksen keskellä kuvaillut mutta nopeasti sitä nyt vilautan.





Aikas räpellys mutta ajanee asiansa.



torstai 29. toukokuuta 2014

Aikas namu....

Voisimpa sanoa että melkeinpä imelää.
Vihdoin ja viimein sain rintsessan huoneeseen tapetin läiskittyä seinään. 
Olipahan koko päiväinen urakka. 
Seinät kun on kierot kuin korkkiruuvi,katto vinksinvonksin ja kaikki oli niin hyrskynmyrskyn että heikompaa olisi hirvittänyt.
Noh nyt ne on seinässä ja huomenissa alkaa rymsteeraus kun vaihdetaan 4 makuuhuoneen asukit.
Tämä päivä meni vähän niinkin "puon pitelyks" enkä saanut mitään aikaiseksi.
Noh vapaa mikä vapaa miksikäs sitä riehumaan olisi pitänytkään alkaa.




Hohhoijaa täytyypi sanoa että onneksi en vierushuonetta tee itse sekun on tämän huoneen kopio. 
Sen luovutan suosiolla neiti sisustus artesaanin käsiin joka on pikkuveljensä kanssa suunnitellut sinnekin yhtä ja toista.
Seinät todennäköisesti yhtä kierot ja katto sielläkin vinksinvonksin.


Tapetti on Vallilan Kompassi joten kohdistamis ongelmaa ei ollut vaan sai lätkiä menemään ihan huolettomasti.
Jos se olisi ollut en tuskin sitä olisi yksin laittanutkaan.
Turkoosin maalin tekniset tiedot ovat  Teknoksen T1217.

Neiti ihan itse valkkasi värit ja sen mitä maalataan ja mikä tapetoidaan.
Turkoosille seinälle tulee jossain vaiheessa koriste maalaus kunhan kerkiän 
keskittymään siihen kunnolla.

Siitä sitten taas jossain vaiheessa enemmän.
Nyt ois tämä vapaapäivä saunaa vaille valmista kauraa.
Huomenna lapasten viimeinen virallinen koulupäivä ja sitten se loma alkaa lompsutella nurkissa ihanaa ihanaa .... 
Sekun tarkoittaa pitkiä aamuja, lötkönpötköilyä ja löllönpöllöilyä.


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Lähtikö lapasesta ?

No ei kai ny sentään mutta tarviihan pöytä tuolin.
Eikös vaan ?


Tämä kaunokainen oli tarkoitettu alunperin äidilleni tiskaustuoliksi kun sen erään navetan ylisiltä hain, mutta painavuutensa ja liian ahtaan keittiön takia se kotiutui meille. 
Jonkun aikaa liian täydessä varastossa tiellä oltuaan sen ulkoruokintaan siirsin ja paripäivää tuijottelin.
Tarkoitus oli vain hioa siitä irtomaalit pois ja jättää sellaiseksi mutta kun rintsessa kotiutui kuului ; maalaa se mulle tuoliksi.
Joku joskus istuin osan päälle oli naulannut vanerin palan ja yhtään tietämättä mitä alta löytyy nypin naulat irti ja melkein iskemätön lautahan sieltä tuli esiin. Syytä moiseen en tiedä ja ihminen jolta oisin vastauksen kuullut on jo enkeleiden seurassa.





Hetken taas mietin maalaamista mutta ehkä hiukan liian "shabby" se olisi ollut sellaisenaan joten ei kun sutimaan sitten vaan.
Lopputulos on toivottavasti mieluinen nyt se on kuivuskelemassa keskellä keittiön pöytää.


Mun harrastetila kun on hiukan keskeneräisiä projekteja
pullollaan.
Odottelevat ehkä sitä perspiraatiota.



Kuumetta pukkaa ja nokka valuu mutta olo ei vielä ainakaan niin huono ole etteikö hiukan vielä jaksaisi jatkaa tuunailua.

Eikun siis viimeistä kerrosta päälle ja muhimaan.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Perspiraatio.

Se on se siitä mainoksesta se perspiraatio ja täälläkin se pyörähti.
Hetken mietin mutta ihan pienen pienen vaan 
ja toivottavasti se ei nyt sitten ole virhe. 
Se miettiminen meinaan.
Useimmiten kun en juurikaan mieti vaan tohellan jutut menemään noin niinkun
perspiraation vimmassa ja perstuntumalla.
Tein jo aikoja sitten ehkä vuosi jopa kaks erään ystiksen kanssa hiukan vaihtokauppoja.
Mie sain pulpetin ja jo aiemmin täällä esitellyn pienen tuolin ja joo o täytyy sanoa etten muista mitä se ystis sai. 
Tais olla puusukset.
No enovei, tuolihan on ollut jo käytössä rinsessalla mutta pulpetti hiukan etsiskellyt perspiraatiotaan vielä ja joo o. 
Se oli sitten taas sitä vaille että ideasta valmiiksi noin 3 tuntia ja 
voi vitsi mä tykkään...






Pyydän anteeksi kuvien taustalla näkyvää sotkua.
Perspiraatio ei aina yltä ympäristön stailaukseen.

Sellainen se siis oli.......





... Ja tälläinen siitä sitten tuli...

Pinnan hioin puhki ettei vaan liian siisti tullut.
Ihanat ruosteiset osat jätin sellaisiksi kuin ne olivat.
 Irtoruosteen hioin pois mutta saattaa olla että lakkaa vaativat etteivät sotke sukan pohjia. 


Tästä taisi tulla tämän hetken suosikki huonekalu myös minulle. 
On se niin herkullisen hempukka.
 Sellainenhan kuulemma olen.... 
Ainakin jonkun mielestä. 
 =)